Turvapuhelin ei ole merkki vanhuudesta,
vaan varmuus avunsaannista

Kuva ja teksti: Outi Sirviö

Aurio Hoivan Jan Olkkonen näyttää sairaanhoitaja Markus Olkkoselle kuinka helppoa turvapuhelimen käyttäminen on. Tärkeä osa turvapuhelinta on rannehälytin, jota on helppo käyttää.

—Moni hankkii turvapuhelimen vasta sitten, kun jotain on jo sattunut, tietää Aurio Hoiva Oy:n sairaanhoitaja Markus Olkkonen, joka vastaa Aurio Hoivan turvapuhelinpäivystyksestä.
Turvapuhelintarve herää usein omaisille siinä vaiheessa, kun he huomaavat, että kotona asuva lähiomainen saattaa tarvita apua kaatumisen tai muun syyn vuoksi.
—Ennalta varautuminen olisi kaikkien paras vaihtoehto yksinasuvan ikäihmisen kohdalla, Markus sanoo.
Turvapuhelinasennukset Aurio Hoivassa tekevä Jan Olkkonen kertoo, että sairaaloista otetaan yhteyttä kotiutusvaiheessa.
—Sairaalasta suositellaan usein kotiutuville potilaille turvapuhelimen hankkimista. Turvapuhelin tukee kotiutumista ja varmistaa, että jatkumo huolenpidosta säilyy.
—Turvapuhelimeen voi luottaa, sillä sen kautta kotona asuva saa ympärivuorokautista apua tarvitessaan, Jan Olkkonen kertoo.
Aurio Hoiva pystyy asentamaan turvapuhelimet nopealla aikataululla, tarvittaessa jo saman vuorokauden sisällä tilauksesta.
—Muualla asuvat omaiset voivat olla luottavaisemmin mielin, kun ikäihmisellä on käytössä turvapuhelin. Lähellä asuvat voivat olla osana hoitorinkiä yhdessä Aurio Hoivan kanssa.

Rannehälytin auttaa vain mukana ollessa

Turvapuhelinhälytyksiä tulee kuukausitasolla useita.
—Hälytyksiä tulee eniten iltaisin, öisin ja aamuyön tunteina. Moni saa näihin aikoihin oireita, jotka saavat pohtimaan omaa kotona selviytymistä, tietää Markus Olkkonen.
—Turvapuhelimen saatetaan tuntea vanhuuden merkiksi ja ajatellaan, että ollaan liian sidottuja avuntarpeeseen, Jan Olkkonen sanoo.
—Moni asiakkaamme on kuitenkin lopulta todennut, että onneksi on turvapuhelin. Jo pelkästään turvapalvelu luo turvaa kotona ollessa, Markus sanoo.
Turvapuhelimia asentava Jan kertoo tapaavansa usein hymyileviä ja tyytyväisiä asiakkaita, kun puhelin on asennettu paikoilleen.
—Asennuksen jälkeen rannehälytintä täytyy muistaa pitää ranteessa, ei pöytälaatikossa. Silloin siitä ei ole apua hätätilanteen sattuessa, muistuttavat Jan ja Markus.
Turvapuhelin toimii asiakkaan omassa kodissa ja se on vesitiivis, joten suihkussa käynti onnistuu turvarannekkeen kanssa.

Hälytyskeskus vastaa ympäri vuorokauden

Turvapuhelin on kodin lankapuhelimeen asennettava lisälaite tai GSM-turvapuhelinlaite. Laitteessa on kovaääninen kaiutin. Asiakas saa ranteeseensa rannehälyttimen, jonka avulla apua voi kutsua mihin vuorokauden aikaan tahansa.
—Turvapuhelimen käyttö on helppoa, siinä on vain yksi nappi. Hälytys lähtee turvapuhelinkeskuksen omaan hälytyskeskusvalvontaan, jossa ammattihenkilöstö vastaa ympäri vuorokauden ja arvioi kuinka akuutti tilanne on. Esimerkiksi rintakipuiselle asiakkaalle hälytetään aina ambulanssi, Markus Olkkonen kertoo.
Mikäli tilanne ei vaadi ambulanssia, hälytyskeskuksesta otetaan yhteyttä Aurio Hoivaan , ja paikalle lähtee päivystävä hoitaja.
—Asiakassuhteen alussa vastaanotamme asiakkaalta kotiavaimen, jota säilytetään turvallisesti ja asianmukaisesti lukitussa kaapissa. Kotiavaimella pääsemme asiakkaan kotiin, vaikka hän olisi kaatunut ja ei pääse itse avaamaan ovea.

Turvapuhelimien kysyntä lisääntynyt

Aurio Hoivalla turvapuhelimen päivystystiimiin kuuluu hoitoalan ammattilaispäivystäjät eli sairaanhoitaja tai lähihoitaja.
Hälytyksen jälkeen kohteessa ollaan paikalla noin 20 – 30 minuutin päästä, mutta viimeistään 60 minuutin sisällä.
—Turvapuhelin on hyvä ja kohtuuhintainen turva kotona asuvalle ikäihmiselle, vammaiselle tai toipilaalle, Markus tietää.
—Haluamme auttaa asiakkaitamme kokonaisvaltaisesti, ja turvapuhelin on ehdottomasti yksi osa tätä kokonaisuutta, Jan ja Markus Olkkonen toteavat.